Luku 1
Oli aikainen aamu. Ilma tuoksui raikkaalle. Se oli Spearmintista hienoa. Tästä päivästä tulisi paras! Ai niin, unohdinko kertoa kuka on Spearmint? Spearmint on tässä tarinassa yksi suosikeistani! Spearmint kuuluu hairwolf koirarotuun. Sinä et varmaan ole ennen kuullut tästä rodusta, eikö? Taisin olla oikeassa. Sillä Spearmint on lajinsa ainoa kesy koira. Muut heistä elävät metsien siimeksessä. Spearmint ei kuitenkaan tiedä siitä. No, mutta kai nyt tiedätte kaiken tarpeellisen Spearmintista? Hyvä. Sitten voimme jatkaa.
- Mitäköhän tekisi tänään? Luultavasti samaa kuin aina, Spearmint huokaisi. Ehkei nätti päivä pelastaisi häntä.
- Spearii! Mitä sä mökötät siellä? Spearmintin naapuri haukahti.
- Hmm.. Samaa kuin aina, odotan päivän kohokohtaa, lenkkiä, Spearmint huokaisi. Hän katsoi maata.
- Jäbä hei.. naapurin koira sanoi ja yritti parhaansa mukaan nähdä Spearmintin aidan raosta.
- Älä huolehdi. Ja olen muuten tyttö. Hauskaa päivän jatkoa, Spearmint huikkasi ja jolkotti sisälle. Miksi lemmikin elämä on näin pitkäveteistä? Speamint tuhahti ja käveli ruokakupille. Miksei hän saisi päättää kaikesta itse? Mutta omistajille piti olla uskollinen. Sen hän oli tiennyt jo pienenä pentuna.
- Hetkinen, Spermint mietti ääneen. Missä hänen vanhempansa ovat? Keitä he olivat? Sitä Spermint ei ollut koskaan tiennyt. Hän ei muistanut syntymästään mitään. Se oli aina vaivannut häntä. Syötyään samoja raksuja kuin eilenkin hän tassutteli sohvalle. Omistajat olivat vahingossa jättäneet television päälle. Spearmint katsoi ruutua. Siellä oli suuri harmaa koira. Koiran vieressä oli monta koiraa. Kuva ei ollut kyllä aito, se oli maalaus.
- Tässä maalauksessa on harvinaisia Hairwolfeja, television nainen selosti. Spearmint katsoi maalausta tarkkaan. Olivatko ne samanlaisia kuin hän itse? Äh, ei kai. Tai voisiko se olla.. Ei.. Ei se voi.. Mutta jos olisi olemassa Spearmintin kaltaisia? Löytäisikö hän vanhempansakin?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kirjoita kommentti tänne!